Tyttären kaveri oli Vappuna yökylässä meillä. Piltin odottelu otti koville. Jo aamuvarhaisella hämärän vielä vallitessa hän kömpi viereen tiedustelemaan onko nyt aamu vai ilta ja milloin kaveri tulee. Odottavan aika on pitkä, mutta lopulta iltapäivä tuli ja kaverukset pääsivät yhteisten leikkien pariin. Lasten iloinen puheensorina, kikatus ja innostunut vuorovaikutuksellinen ote on kerrassaan ihanaa kuunneltavaa.

On mukavaa, että tyttäreni viihtyy kaverinsa kanssa ja, että tämä haluaa tulla meille kyläilemään pitkäksikin aikaa. Samalla voin tarjota myös tämän vanhemmille aikuistenaikaa oman parisuhteen ylläpitoon. Yökyläily on lapsien unelmien täyttymys ainakin yksilapsisissa perheissä, joissa toisen kanssa nukkumaan meneminen ja sitä edeltävät iltatoimet ovat usein ennen kokemattomia ja parhaimmillaankin harvinaisia kokemuksia. Taisin olla itse noin kymmenvuotias päästessäni ekan kerran yökylään, mutta samalla reissulla tuli myös eka pidempi reissu poissa kotoa, ollessani kaverin mökillä reilun viikon. Siitä on noin 45 vuotta aikaa ja monta kokemusta rikkaampana palasin silloin ujona poikaviikarina yökylästä kotiin.